Faktaa ja Fiktiota painotuotteesta

Digitaalinen viestintä ja sähköiset palvelut sopivat moniin tarpeisiin, mutta digiosaamisen rimaa ei saisi asettaa liian korkealle. Kaikille ei ole mahdollista käyttää digitaalisia laitteita. Monet vanhukset, vammaiset, syrjäyty­ neet ja pienituloiset ovat riippuvaisia perinteisestä postista ja fyysisistä palveluista. Myös digitaidoil­ taan heikomman avustaminen eli nk. puolesta­ käyttö vaikeutuu, kun palveluihin tunnistaudutaan pankkitunnuksilla, joita esimerkiksi nuorilla ja luottotietonsa menettäneillä ei välttämättä ole. Sähköisten palvelujen rinnalla tarvitaan vaihto­ ehtoja, jotka eivät saa olla kalliimpia. Kaikilla on oltava mahdollisuus valita oma tapansa asioida. Ainakin miljoona ihmistä värjöttelee Suomessa tietoyhteiskunnan ulkolaidalla. Digimaailmassa syrjäytyvät vanhusten lisäksi ne, jotka jäävät yhteiskunnassa muutoinkin syrjään. Jyväskylän yliopisto, Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö, 2018 Useat tutkimushankkeet osoittavat, että painetut oppimateriaalit ovat tärkeitä oppimiselle. Paperilta lukeminen mahdollistaa syvemmän ymmärtämisen sekä paremman muistamisen, keskittymisen ja sanavaraston karttumisen. Digitaaliset oppimisympäristöt ovat myös opiskelijoiden itsensä mielestä haastavia. Lukijat luottavat liikaa siihen, että ymmärtävät digitaalista tekstiä, varsinkin jos on kiire. Tämä johtaa lukemisessa hyppimiseen ja keskittymisen heikkenemiseen. Paperi on suositeltavin väline syvällisen ymmärtämisen ja muistamisen kannalta, sillä se tukee parhaiten pitkien,tietoa sisältävien tekstien lukemista. COST Action E-READ1 -tutkimushanke, 2014–2018 Monet yritykset ovat siirtyneet digitaaliseen viestintään ja asiakaspalve­ luun. Kaikki eivät kuitenkaan selviä jokapäiväisissä verkkopalveluissa. Myös oppiminen on helpompaa paperin välityksellä. Painettua ja digitaa­ lista viestintää halutaan käyttää joustavasti omien mieltymysten mukaan. Painotuote digiaikakaudella Two Sides toteutti vuonna 2017 tutkimuksen, johon osallistui yli 10 700 kuluttajaa. • Kaikissa maissa kuluttajat valitsevat mieluummin painetun kirjan (72 %), painetun aikakauslehden (72 %) ja painetun sanomalehden tai muun uutis­ median (55 %) kuin niiden digitaalisen vastineen. Monen vastaajan mielestä printin lukeminen on miellyttävämpää. • Useimmat ihmiset ymmärtävät uutiset paremmin lukemalla ne painetusta sanomalehdestä (65 %) kuin sähköisistä uutispalveluista (49 %). Painettuihin uutisiin myös luotetaan enemmän (51 %) kuin sosiaalisen median uutisiin (24 %). • 89 % on sitä mieltä, että heillä pitäisi olla oikeus valita, haluavatko he sähköistä vai painettua viestintää, eikä kumpikaan vaihtoehto saisi olla kalliimpi kuin toinen. Digitaalinen ja painettu viestintä ovat par­ haimmillaan rinnakkain – välillä ne korvaa­ vat toisensa ja välillä täydentävät toisiaan. Viestintästrategioiden on tietenkin oltava taloudellisesti järkeviä, mutta myös jätettävä kansalaisille valinnanvapaus. Painetulla viestinnällä on monia etuja, joita digistrate­ gioilla ei voi korvata. Asiakasnäkökulma on tärkein, kun palveluja suunnitellaan. Monet kuluttajat haluavat edelleen painettua viestintää. Printin käyttö on elintärkeää oppimiselle. 17